Siinä missä nuoremmat ikäluokat ovat toivottaneet digitaalisuuden kaikissa muodoissaan tervetulleeksi, vanhempi väestö on saattanut jäädä yksin toiveissaan saada palvelua samaan malliin kuin aina ennenkin. Yhteiskunnan perinteisistä instituutioista pankit, verotoimisto, sosiaalitoimistot ja terveyspalvelut yhä useampi on siirtynyt nettiin. Tämä voi hämmentää henkilöä, joka ei työaikanaan ehtinyt oppia käyttämään edes sähköpostia. Pelkästään hiiren käyttäminen tietokoneella voi olla monelle ongelma. Seniorit ovat vähitellen heräämässä todellisuuteen liki paperittomasta maailmasta.

Käteistä rahaa kassalta

Cash cashierPankkipalvelujen siirtyminen verkkoon oli ensimmäisiä digitaalisia muutoksia Suomessa. Puhelinpankki tuli Suomeen jo 1980-luvun lopulla ja ensimmäiset verkkopankit aloittivat vuonna 1996. Tällöin oli vielä mahdollista asioida kassalla, mutta vuosien mittaan pankit ovat pyrkineet vähentämään kassa-asiointia nostamalla palvelumaksuja. Verkkopankkitunnusten saaminen ei sekään ole ollut aivan ongelmatonta. Monelta ne on evätty esim. maksuhäiriömerkintöjen takia. Onneksi tähän asiaan tuli muutos helmikuussa 2017. Nyt verkkopankkitunnukset kuuluvat jokaiselle verkkopankkitunnus ja kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet pankkipalveluihin. Erityisen ongelmallista on ollut se, että tunnuksia on käytetty myös valtion palveluihin kirjautuessa. Maailma on vaivihkaa tullut yhä digitaalisemmaksi, vaikka iso osa väestöä ei ollut siihen valmis. Elämä hankaloituu huomattavasti, jos asiointi pankin palvelutiskillä ei onnistukaan entiseen malliin.

Kun televisiostakin tuli digitaalinen

Perinteisten analogisten televisiolähetysten päättyminen ajoi tavallisen kansankin ostamaan digiboksit 2008 alkaen. Televisioiden muuttuminen digitaalisiksi on ollut sekin hämmentävää perinteiselle yleisölle. Netti ja televisio on yhä useammin jo yhteen nivoutunut asia ja moni katsoo televisiostaan digitaalisista palveluista hankittuja maksullisia televisiosarjoja. Kun aamun lehdessä on arvostelu televisiosarjasta, jota ei tulekaan omasta televisiosta, se voi olla seniorille hämmentävä kokemus. Puhelinoperaattorien ja televisiokanavien yhteys on varmasti myös monelle hämärä asia. Tallentamiseenhan monet käyttävät nimenomaan operaattoreilta hankittuja palveluja.

Tabletit pelastajina

Tietokoneet miellettiin pitkään Suomessa nörttien erikoisalaksi. Siksi moni seniori saattaa pelätä tietokoneen käyttämistä. Muisto siitä, miten ennen hiiren yleistymistä 1980-luvulla piti osata tietokonekomennot lyhenteiden kuten ctrl ja alt kautta, voi vierottaa monet seniorit koko tietokoneen käytön opettelusta. Tablettitietokoneet ovat kosketusnäyttönsä ansiosta helpompia käyttää niin yli 70-vuotiaille senioreille kuin pienille lapsille. Kokeilemalla omin sormin näytön käyttöä, voi olla helpompi perehtyä vaikka verkkopankin toimintaankin ja tajuta, että loppujen lopuksi tietokoneella pankkiasioiden hoitaminen kotoa käsin voikin olla ihan mukava ja käyttäjäystävällinen tapa aiempaan pankkiasiointiin verrattuna.